Uniikkeja kirjoja Agricolasta alkaen

Renqvist–Reenpää-kirjasto sisältää arvokkaan kokoelman suomalaista kirjallisuutta alkaen Agricolasta jatkuen aina 2000-luvun alkuun asti. Heikki A. Reenpää lahjoitti 20 000 nidettä sisältävän Fennica-kirjastonsa Kansalliskirjastolle vuonna 2004.

Reenpää ryhtyi kokoamaan kirjastoa sodan jälkeen aloittaessaan työskentelyn Otavassa. Pohjana toimivat hänen isoisänsä keräämät kirjakokoelmat.

– Kirjastoon on kerätty suomalaisten kirjailijoiden teoksia täydellisinä sarjoina. Kirjat ovat – mikäli mahdollista – alkuperäisessä asussaan niin, että niistä näkee, minkälaista kirjailijan tuotanto tämän elinaikana on ollut. Lisäksi kokoelmaan kuuluu kirjailijoita koskevia tutkielmia ja elämäkertoja, Reenpää kertoo.

Tätä mainittua uudempaa kaunokirjallisuutta edustavat 220 suomalaisen kirjailijan tuotannot mukaan lukien Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, F. E. Sillanpää ja Mika Waltari sekä uusimpina Paavo Haavikko ja Pentti Saarikoski.

Kun keräily muuttui suunnitelmalliseksi, Reenpää siirtyi varhaiseen suomalaiseen kirjallisuuteen. Osittain tämä tapahtui siksi, että ruotsalaisissa antikvariaateissa ja huutokaupoissa oli 50-luvulla Fennica-kirjallisuutta edullisesti saatavilla. Ruotsalaisten kartanoiden kirjastot alkoivat hajota ja niiden vanhat suomen- ja latinankieliset kirjat päätyivät myyntiin.

Tärkeisiin teoksiin kuuluvat esimerkiksi piispa Johannes Gezelius vanhemman tekemät ja kustantamat kirjat sekä varhaiset Ruotsin vallan ajan painatteet Peder Waldin johtamasta Turun Akatemian kirjapainosta 1640-luvulta.

Kokoelmiin kuuluu laulu- ja rukouskirja Piae cantiones (1582 ja 1679) sekä esimerkiksi raamattuja lähtien Mikael Agricolan ensimmäisestä käännöksestä vuodelta 1548. Turun Akatemian väitöskirjoja on kokoelmissa noin 2600.

Kansalliskirjaston kirjastosihteeri Pasi Kosteen mukaan Reenpään kokoelma on yksi nykyisen Kansalliskirjaston historian suurimmista ja merkittävimmistä lahjoituksista.

– Kansalliskokoelman kirjoissa on usein käyttörajoituksia, mutta tässä kokoelmassa on paljon kirjoja, joita on lupa tutkia ja lainata. Kirjoja on mahdollista lainata myös näyttelytarkoituksiin, toisin kuin kansalliskokoelman vanhaa Fennica-kirjallisuutta.