Vastuullisuus strategian ytimessä

Millaisia liiketoiminnallisia vaikutuksia vastuullisuudella on? World Business Council for Sustainable Business (WBCSB) on 200 huippuyrityksen kansainvälinen yhdistys, joka tuottaa muun muassa julkaisuja vastuullisesta liiketoiminnasta. People matter, inspiring employees through sustainability – julkaisussa määritellään viisi tärkeintä liiketoiminnallista perustetta vastuullisuudelle ja työntekijöiden mukaan ottamiselle vastuullisuustyöhön:

1. Käyttäytymisen muutos. Ihmisten mukaan ottaminen vastuullisuustyöhön kannattaa, koska vastuullisuus edellyttää muutosta työtavoissa ja käytöksessä. Kun työntekijät ymmärtävät yhteyden ja kokevat voivansa vaikuttaa oman ympäristöönsä ja työhönsä, heidän ideoistaan saattaa olla liiketoiminnallista hyötyä.

2. Työantajamielikuvan vahvistuminen. Parhaasta työvoimasta on kova kilpailu. Vastuullisuus on yksi työntekijöiden houkutteleva ja sitouttava tekijä.

3. Motivaatio ja tuottavuus. Kun yrityksellä on tarkoitus, ovat työntekijät motivoituneita. Ja motivoitunet ihmiset ovat tuottavampia.

4. Työntekijät rakentavat yrityksen maineen teoillaan ja sanoillaan. On sanottu, että CSR-HR=PR. Jos vastuullisuustyössä ei ole henkilöstöhallinto mukana, uhkaa se jäädä pelkäksi julkisuuskuvan kiillottamiseksi.

Ihmisille on tärkeää tuntea ylpeyttä työnantajastaan. Kun työntekijät ymmärtävät yrityksen strategiset tavoitteet vastuullisuuden suhteen, tuntevat he ylpeyttä työskennellessään yhteiskunnallisen vastuunsa kantavassa yrityksessä. Tämän totesi myös Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila, kun yritys lahjoitti lakanoita pakolaisille.  ”Tämä on asia, joka yrityksissä kannattaisi oivaltaa. Työntekijät ovat ylpeitä yrityksestään, joka tekee hyvää.” (HS, 11.9.2015)

Kun työntekijät ymmärtävät yrityksen strategiset tavoitteet vastuullisuuden suhteen, tuntevat he ylpeyttä työskennellessään yhteiskunnallisen vastuunsa kantavassa yrityksessä.

Yhtä tärkeää on myös, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan ja tekemään osansa yritysvastuuhun liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Kunkin tapa kokea osallisuuttaan on erilainen, mutta tärkeintä on aloittaa keskustelu – ja oppimisprosessi.

Henkilöstöä ei siis pitäisi nähdä vain vastuullisuustyön kohteena, vaan myös yrityksen vastuullisuuden tuottajana. Yrityksen työntekijät tekevät työnantajansa maineen – kahvipöydissään, sosiaalisessa mediassa ja asiakaspalvelijoina, esimerkiksi.  Tällainen työntekijälähettilyys edellyttää sitoutumista ja uskoa yritykseen ja sen toimintaan. Henkilöstöllä on oltava sekä mahdollisuudet että halua viedä työntekijäyrityksensä viestiä eteenpäin ja luoda mainetta. Itse koen näiden mahdollisuuksien olevan ennen kaikkea yrityksen viestintäkulttuuriin liittyvä asia.

Sitran tilaama ja Demos Helsingin toteuttama Strateginen vastuullisuus – 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä tutkii suomalaisten yritysten tapaa toteuttaa vastuullisuutta. Tutkimuksen tuloksina yritykset jaoteltiin kolmeen ryhmään. Näistä ensimmäinen näki vastuullisuuden ennen kaikkea riskien hallintana. Toinen ryhmä keskittyy kustannustehokkuuteen, jolloin vastuullisuus nähdään ympäristö- ja henkilöstöresurssien tehokkaan käytön kannalta järkevänä.

Kolmas ryhmä yrityksiä kokee vastuullisuuden erottautumistekijäksi ja lähestyy vastuullisuutta strategisesti. Strateginen vastuullisuus on uusia liiketoimintamahdollisuuksia luova prosessi – ei vain perusasioiden kunnossapitoa.

Vastuullisuuteen panostaminen voidaankin nähdä siis strategian ytimessä olevana voimana ja uuden luomisen lähtökohtana. Taloustaantuma ja mediakentän muutokset ovat ravistelleet toimialaamme viime vuosina. Henkilöstö tuntemaa epävarmuutta voi yrityksissä hälventää tehokkaalla sisäisellä viestinnällä – pyrkiä luomaan työntekijöistä yrityslähettiläitä ja siten hallita yrityksen mainetta. Median murroksessa selviytymisen edellytys on myös uuden liiketoiminnan luominen – mikä taas edellyttää uudenlaista tapaa tehdä asioita ja kulttuuria, joka kannustaa innovoimaan.

Vastuullisuus voisikin olla aika hyvä lähtökohta kulttuurinmuutokselle, eikä yhteisistä arvoista viestiminen tai niistä keskustelu olekaan vain kustannuserä.

Kaisa Alapartanen

Otavastuu.otava.fi:n tuottaja

MCI Press Oy